Monday, August 29, 2005
Burgos 10-11.08
Vitoriasta otettiin juna Burgosiin. Taisin jo oikeassa blogissani mainita että viekkaudella ja vääryydellä saimme huijattua itsemme ilmaiseksi leiriytymään, illallistamaan ja kaupunkiajelemaan. No, ei nyt ihan.
Saavuttiin Burgosiin iltapäivällä ja päätettiin ottaa jatkoyhteys sieltä Sarriaan, mutta ei sellaista yhteyttä ollut olemassakaan niin jouduimme taas miettimään mitäs nyt sitten. Rinkan pohjalta kaivoin, myöhemmässä vaiheessa kultaakin kalliimman, opuksen nimeltä Walking the Camino de Santiago eli 'pyhiinvaellusopas'. Tässä vaiheessa on varmaan syytä selventää muutama juttu, jotta tämä ei muuttuisi täysin hepreaksi ja selvennys osuuden maalaan punaiseksi.
Eli me päätimme Daven kanssa kävellä osa tätä kuuluisaa Santiagon pyhiinvaellusta. Ei niin että meillä olisi hitustakaan uskonnollista kiinnostusta tätä hommaa kohtaa vaan puhtaasti siitä entisen partiolaisen vimmasta päästä vaeltamaan hyvin merkittyä, vuoristoista reittiä. Reitteja on maailmalla tuhansia ja tämä nyt on vaan noussut jotenkin tunnetuimmaksi. Reitti lähtee Ranskan rajalta, pyrenneitten juurelta St. Jean Pied-du Port:ista ja päätyy Santiago de Compostelaan. Koko homman pituus on n.750km ja sen kävelemiseen menee n.1kk. Pyhiinvaellusta pitää suorittaa vähintään 100km, jotta ansaitsee Compostelan eli diplomin suorituksestaan. Jos haluaa vain sen viimeisen ripauksen tehdä niin aloituspiste on Sarria. Sinne mekin olitiin laiskapullina menossa mutta toisin vaan kävi. Vaeltajien täytyy hankkia Credencial eli 'passi' joihin kerätään leimoja matkan varrelta. Näitä leimoja saa kahviloista, kirkoista ja majataloista ja Santiagoon päästyään ne toimivat todisteina kuljetusta matkasta. Majataloja vaeltajille löytyy matkanvarrelta n.10-15km välein ja niissä yöpymiseen edellytetään juuri tätä Credencial:ia. Näissä kirjoituksissa vilahtanee sanat Albergue ja Refugi, ne tarkoittavat näitä majataloja. Itse matkantekohan on halpaa kuin sipuli, yöpyminen (lähes)ilmaista ja ravintoloista saa erityisen vaeltaja-menún n.5-7eurolla.
No niin, nyt kun on faktat selvitetty niin päästään tarinan alkuun. Eli junailtiin Burgosiin, joka on yksi näistä vaellusreitin kaupungeista ja koska olin jo hyvissä ajoin hommannut meille credencialit päästiin me ilmaiseksi yöpymään paikalliseen majataloon, syömään ilmaista illallista ja jopa kaupunkikierrokselle. Huijaukselta se tuntui siksi että siihen mennessä emme olleet viellä yhtään vaellusaskelta ottaneet ja seuraavanakin päivänä oli tarkoitus junailla vähän lähemmäs Santiagoa. Nolona sitten kuunneltiin muitten tarinoita venähtäneistä raajoista, rakkuloista ja muista, meille vielä siinä vaiheessa tuntemattomista jutuista. Lueskeltiin lisää meidän kirjasta ja todettiin että meillähän on rutkasti aikaa tehdä pitempikin kuin 100km vaellus. Mitäs jos aloitetaankin Ponferradasta, josta Santiagoon on matkaa 200km. Jee, se me tehdään!!
Tässä k
uvia Burgosista. 
Ensimmäisessä kuvassa on ritari, jonka tarkoitus oli suojella pyhiinvaeltajia. Toisessa kuvassa on Burgosin keskusta ja uhkaava ukonilma. Ukkonen tulikin mutta meidän pieni Halti-teltta selvisi siitä päästämättä ainoatakaan vesipisaraa sisälle.
Saavuttiin Burgosiin iltapäivällä ja päätettiin ottaa jatkoyhteys sieltä Sarriaan, mutta ei sellaista yhteyttä ollut olemassakaan niin jouduimme taas miettimään mitäs nyt sitten. Rinkan pohjalta kaivoin, myöhemmässä vaiheessa kultaakin kalliimman, opuksen nimeltä Walking the Camino de Santiago eli 'pyhiinvaellusopas'. Tässä vaiheessa on varmaan syytä selventää muutama juttu, jotta tämä ei muuttuisi täysin hepreaksi ja selvennys osuuden maalaan punaiseksi.
Eli me päätimme Daven kanssa kävellä osa tätä kuuluisaa Santiagon pyhiinvaellusta. Ei niin että meillä olisi hitustakaan uskonnollista kiinnostusta tätä hommaa kohtaa vaan puhtaasti siitä entisen partiolaisen vimmasta päästä vaeltamaan hyvin merkittyä, vuoristoista reittiä. Reitteja on maailmalla tuhansia ja tämä nyt on vaan noussut jotenkin tunnetuimmaksi. Reitti lähtee Ranskan rajalta, pyrenneitten juurelta St. Jean Pied-du Port:ista ja päätyy Santiago de Compostelaan. Koko homman pituus on n.750km ja sen kävelemiseen menee n.1kk. Pyhiinvaellusta pitää suorittaa vähintään 100km, jotta ansaitsee Compostelan eli diplomin suorituksestaan. Jos haluaa vain sen viimeisen ripauksen tehdä niin aloituspiste on Sarria. Sinne mekin olitiin laiskapullina menossa mutta toisin vaan kävi. Vaeltajien täytyy hankkia Credencial eli 'passi' joihin kerätään leimoja matkan varrelta. Näitä leimoja saa kahviloista, kirkoista ja majataloista ja Santiagoon päästyään ne toimivat todisteina kuljetusta matkasta. Majataloja vaeltajille löytyy matkanvarrelta n.10-15km välein ja niissä yöpymiseen edellytetään juuri tätä Credencial:ia. Näissä kirjoituksissa vilahtanee sanat Albergue ja Refugi, ne tarkoittavat näitä majataloja. Itse matkantekohan on halpaa kuin sipuli, yöpyminen (lähes)ilmaista ja ravintoloista saa erityisen vaeltaja-menún n.5-7eurolla.
No niin, nyt kun on faktat selvitetty niin päästään tarinan alkuun. Eli junailtiin Burgosiin, joka on yksi näistä vaellusreitin kaupungeista ja koska olin jo hyvissä ajoin hommannut meille credencialit päästiin me ilmaiseksi yöpymään paikalliseen majataloon, syömään ilmaista illallista ja jopa kaupunkikierrokselle. Huijaukselta se tuntui siksi että siihen mennessä emme olleet viellä yhtään vaellusaskelta ottaneet ja seuraavanakin päivänä oli tarkoitus junailla vähän lähemmäs Santiagoa. Nolona sitten kuunneltiin muitten tarinoita venähtäneistä raajoista, rakkuloista ja muista, meille vielä siinä vaiheessa tuntemattomista jutuista. Lueskeltiin lisää meidän kirjasta ja todettiin että meillähän on rutkasti aikaa tehdä pitempikin kuin 100km vaellus. Mitäs jos aloitetaankin Ponferradasta, josta Santiagoon on matkaa 200km. Jee, se me tehdään!!
Tässä k
uvia Burgosista. Ensimmäisessä kuvassa on ritari, jonka tarkoitus oli suojella pyhiinvaeltajia. Toisessa kuvassa on Burgosin keskusta ja uhkaava ukonilma. Ukkonen tulikin mutta meidän pieni Halti-teltta selvisi siitä päästämättä ainoatakaan vesipisaraa sisälle.
# posted by Vuokko @ 4:40 PM 
